7,0 %-til., kantavierre % Pl (Alko 15,9 °P), katkeroainepitoisuus 45 (24,0) EBU, väri 300 (-) EBC. Energiasisältö – kJ / 60 kcal, tumma pohjahiivaolut, portteri, balttiportteri. «Балтика Избранное» (Valikoitu Baltika)-olutsarja. Suositus tarjoilulämpötilaksi °C. Tuotannossa vuodesta 1994.
Kertalasipullo 0,47 l. Alkon vähittäismyyntihinta 2,98 €. Maahantuoja Servaali / Momentin International Oy, Hki.
Pisteet 82 / 100. Koffin portteri –asteikolla 90 / 100.
Väri on tumma, musta, läpinäkymätön. Vaahto on ruskea, niukka, tasainen, tiheä. Tuoksu on paahteinen, kovan mallasmainen. Maku on keskitäyteläinen, makeahko, tupakkamainen, kepeä, mallasmainen, ei luonnetta.
Ruokajuomana sopii hyvin monien annosten kanssa, kyljys, paisti, grillattu kala, kovalaatuiset juustot, haudutetut juurekset. Ei niinkään jälkiruokajuoma.
Valmistajan mukaan olut on valmistettu ”vanhojen englantilaisten reseptien mukaan” käyttäen ”eliittihumalaa ja erikoishiivaa”. Alkuperäinen portteri on kuitenkin pintahiivaolut ja huomattavan karhea pietarilaisversioon verrattuna. Nro 6 Portteri on ollut tuotannossa vuodesta 1994 alkaen eli aivan vuonna 1990 perustetun panimon alkuvaiheen tuote. Vuonna 2008 Baltika muodosti erikoisolutsarjan Балтика Избранное (valikoitu Baltika), jonka tuotteet on tarkoitettu rauhalliseen, maistelevaan nauttimiseen. Portteri lisäksi sarjaan tuli heti aluksi baijerilaistyylinen vehnäolut Балтика №8 Пшеничное eli Baltika #8 Wheat (5,0 %, Alko 2,98 € / 0,47 l., tuotettu vuodesta 2001). Vuonna 2009 sarjaan lisättiin wiener-tyylinen lager Балтика №4 Оригинальное eli Baltika #4 Original (5,6 %, tuotettu vuodesta 1994)
Lenpivo (Leningradin olutpanimo- ja alkoholittomien juomien teollisuusyhdistys) alkoi suunnitella uuden tuotantolaitoksen rakentamista vuonna 1978. Ensimmäisenä tuotantovuonna, marraskuusta 1990 alkaen Valtionyhtiö ’Oluttehdas Baltika’ (Государственного предприятия «Пивоваренный завод «Балтика») valmisti 27000 litraa juomia, joiden nimet olivat vanhastaan tuttuja: Zhigulevskoje, Rizhskoje, Admiralteiskoje ja Prazdniznoje (”Жигулевское”, ”Рижское”, ”Адмиралтейское” ja ”Праздничное”). Baltika-tuotenimeä ei siis vielä ollut. Yhtiö yksityistettiin vuonna 1992 ja 28 yhteisöä ja noin 2000 yksityistä osakkeenomistajaa muodostivat avoin osakeyhtiö Baltikan. Suurimmaksi osakkaaksi tuli vuonna 1991 perustettu Baltic Beverages Holding AB eli BBH. Ruotsalainen Pripps, norjalainen Ringnes ja silloin vielä suomalaisessa omistuksessa oleva Oy Hartwall Ab valloittivat BBH:n nimissä uudistumisvaiheessa olevan entisen Neuvostoliiton juomamarkkinoita (Leningrad / Pietari, Viro, Latvia, Liettua). 
Vuonna 2000 tanskalainen Carlsberg-panimokonserni ja brittiläinen Scottish&Newcastle-panimoyhtiö (johon Hartwall fuusioitui vuonna 2002) jakoivat BBH:n omistuksen puoliksi. Vuonna 2008 S&N puolestaan jaettiin Carlsbergin ja hollantilaisen Heineken-panimokonsernin kesken. Baltikan (samoin Viron Sakun, Latvian Aldariksen ja Liettuan kahden panimon Kalnapiliksen ja Utenos-Svyturyksen) omistajaksi tuli Carlsberg (myös Sinebrychoffin omistaja vuodesta 2000 ja samoin myös Prippsin omistaja). Hartwall siirtyi tässä vaiheessa Heinekenille.
Baltikan laajentuminen Venäjällä alkoi vuonna 1997, kun Donin panimo Rostovissa (1997) ja Tulan panimo (1999) yhdistettiin Baltikaan. ’Oluttehdas Baltikan’ nimi muutettiin ’Panimoyhtiö Baltikaksi’ («Пивовареннaя компания «Балтика»). Baltika on ollut Venäjän suurin panimo vuodesta 1996 alkaen. Nykyisin Baltikalla on 11 panimoa eri puolilla Venäjää.